Esittelyssä Donorei

in English

 12.10.2010

Nimeni on Nina Rimpinen. Olen liki 30-vuotias puutarhuri ja työskentelen Porin Mikkolan Prismassa. Asun Porissa omakotitalossa tyttäreni Hennan kanssa. Perheeseemme kuuluu tällä hetkellä 4 japaninpystykorvaa, nartut Nori (Tamilan Ice Angel) ja Akina (Agnes-Akina) sekä urokset Huge (Lumivyöryn Hakaku Hansamu) ja Lennu (Donorei Lempeng Mas). Koirieni kanssa harrastan aktiivisemmin agilitya ja canicrossia, mutta myös toko ja näyttelyt kuuluvat luonnollisena osana elämäämme. Henna kasvaa äidin perässä koiraihmiseksi ja kouluttaa innolla "omaa" koiraansa Lennua ja käy mummin koiran Oskun kanssa mätsäreissä lapsi&koira kilpailuissa, joissa on menestystäkin niitetty kiitettävästi.

Itse olen koiria harrastanut pienen ikäni. Minulla oli ennen ensimmäistä omaa koiraani monia hoitokoiria, mm. x-rotuinen Saara, kiinanpalatsikoira Miisa ja sheltti Minni. Saara oli musta pystykorvan ja sakemannin sekoitus. Saara oli luonteeltaan aivan ihana, kunhan oppi luottamaan hoitajaansa. Saara oli kokenut kovia vaihtaessaan kotia usein. Kahdessa ensimmäisessä paikassa ollessaan, hoidin sitä lähes yksin. Onneksi se sai rakastavan kodin melkein naapuristamme. Saara nukkui pois joulukuussa 2002 suolistosyövän uuvuttamana. Miisa ja Minni asuivat samassa perheessä. Nykyään perheen vamhempien erottua koirat asuvat eri paikoissa. Lähinnä Minni oli hoidokkini, mutta Miisa meni siinä sivussa. Miisa on hirveän jästipäinen ja sitä joutui välillä kantamaan lenkeillä, koska se ei suostunut liikkumaan. Miisa olikin lähinnä ystäväni Annen silmäterä. Minni on aivan mahtava koira. Se on luonteeltaan todella kiltti ja tottelevainen. Koulutin Minnin lähes kokonaan yksin, lisäksi kävin sen kanssa lenkillä päivittäin ja pidin myös sen turkin kunnossa. Minni sai minut ihastumaan sheltteihin ja alunperin suunnitelmissa olikin ottaa sheltti. Ensimmäinen japsini ja samalla myös ensimmäinen oma koirani Dolly kuitenkin hurmasi minut täysin, vaikka sitä piti mennä VAIN katsomaan. Ja niin meille tulikin japsi sheltin sijasta.

Dolly asui viimeiset vuotensa vanhemmillani poikansa Oskun (Donorei Agido Amiko) kaverina. Dolly päästettiin sateenkaari sillalle keväällä 2010 13 vuoden iässä märkäkohdun uuvuttamana. Minulla on ollut ilo omistaa myös norjantuontinarttu Fitzy (Jasam's Take Oh Misch-Ja d'Showman). Fitzystä jouduimme luopumaan, koska elo Hennan ja Fitzyn välillä kävi niin tiukaksi. Fitzy pelkäsi Hennaa ja Henna tietenkin rakastaa koiria hiukan liikaakin. Niinpä Fitzy murisi aika ajoin Hennan mennessä liian likelle, joten päätimme siitä luopua, ettei mitään pääse vahingossakaan tapahtumaan. Fitzy asuu nyt Annelin ja Reijon hoivissa  nauttien ainoan koiran elämää. Fitzyä käymme säännöllisesti tervehtimässä. Henna ja Fitzy ovat nykyään Hennan kasvettua jo hyviä kavereita. Hetken meitä ilahdutti myös irlannintuonti narttu Cilla (Crystalclear Moondancer), mutta Cilla muutti keväällä 2009 ystäväni perheeseen, koska ei tullut toimeen muiden narttujen kanssa. Cillasta luopumista mietin pitkään, koska se on ihmisten seurassa aivan ihana, mutta koska talossa on pieni lapsi niin koirien eristelystä ei tahdo tulla mitään ovien auetessa miten sattuu, ja koska ystäväni halusivat kokeilla Cillan pitämistä, niin päätin sen heille antaa. Kiitos Marika ja Tommi avusta! Fitzyn ja Cillan lisäksi olen tuottanut Irlannista nartun Crystalclear Eastern Promise "Hippi", joka steriloitiin ennen kuin se ehti saada pentuja. Tanskasta toimme uroksen Aya-San's Only Hope To Hanne "Jedi",  jonka toinen kives ei koskaan laskeutunut. Onnistuimme saamaan omistukseemme myös ruotsintuonti uroksen Noidens Love Just Of Power "Love" monien vaiheiden kautta. Toimme myös nartun englannista Houndbrae Anastasia "Luna". Lisäksi omistamieni koirien suvuista löytyy sukuja mm. suoraan japanista, keski-euroopasta ja muista pohjoismaista.

Vähitellen japsi on vallannut sydämeni kokonaan ja kahden karvapallon jälkeen alkoi myös kasvattaminen kiinnostaa. Kennelnimen Donorei sain vuoden 2000 marraskuussa. Donorei tulee koirieni nimistä Dolly ja Nori, ja lisäksi tyttönimestäni Renlund. Ensimmäinen Donorei pentue syntyi Dollylle kasvattajaystäväni Hautalan Mian (kennel Tamilan) kannustuksella ja opastuksella. Mialta olen saanut monia hyviä neuvoja ja vinkkejä niin yhdistelmiin kuin käytännön asioihinkin liittyen astutuksista ja synnytyksiin. Alussa sain paljon apua myös toiselta kasvattajaystävältäni Vähätalon Kirsiltä (kennel Noblewhite). Mian ja Kirsin kanssa olemme viettäneet monta tuntia teen ja pitkien keskustelujen ääressä. Sittemmin Hugen myötä tutustuin Minkkisen Reettaan (kennel Lumivyöryn) ja olen saanut kasvatustyöhöni mukaan mielenkiintoisia tuontisukuja ja saanut mahdollisuuden kattavaan yhteistyöhön, jollaista en koskaan kuvitellut saavani. Ilman tätä yhteistyötä en varmasti koskaan olisi pystynyt hankkimaan sitä määrää eri sukuja kuin minulla nyt on käytössäni. Toivon pystyväni tulevaisuudessa saamaan näistä suvuista parhaan mahdollisen irti ja omalta osaltani pystyväni antamaan jotain japsien populaatiolle. Pidän tärkeänä sukusiitosasteen kohtuullistamista, jotta saamme japsipopulaatioomme mahdollisimman paljon geneettistä monimuotoisuutta. Omalta osaltani pyrin tähän tuontieni/tuontisukuisteni kautta. Olen myös käyttänyt muutamia suomalaisia "ei niin käytettyjä" vanhoja uroksia "ei niin käytetyistä" suvuista, jolla olen pyrkinyt omalta osaltani samaan kuin tuontisuvuillakin.

Kasvatustyössäni pidän erityisen tärkeänä myös koirieni luonnetta ja myös terveyteen olen alkanut entistä enemmän kiinnittämään huomiota, koska joissakin koirissani/kasvateissani on esiintynyt kyynärvikaa sekä polvivikaa. Niinpä pyrin kuvauttamaan ja tutkituttamaan kaikilta käyttämiltäni koirilta lonkat, kyynärät, polvet ja silmät. Joskus kuitenkin on pakko tehdä poikkeuksia ja käyttää ulkopuolelta koiria, joita ei ole kuvattu. Kaikki omat koirani kuitenkin kuvautan enkä tee tutkimattomalla nartulla pentuja. Toivon myös, että kaikki kasvattini kävisivät kuvauksissa, jotta saan jatkossa arvokasta tietoa jalostustyölleni. Suurin osa kasvateistani onkin jo kuvattu. Terveystuloksia voit katsoa tuloksia-sivulta. Luonteeltaan japsin on oltava arvonsa tunteva, avoin, iloinen ja vilkas. Japsin ulkomuodossa pidän tärkeänä ennen kaikkea tasapainoisuutta ja hyvää tyyppiä. Minun mieleiseni tyyppi on ryhdikäs, lyhyt runkoinen ja korkearaajainen. Japsin ei tule mielestäni olla liian vahva. Turkin on oltava mielellään puhtaanvalkoinen eikä se saa olla liian pitkä ja roikkuva. Japsista on saatava ketterä ja jäntevä vaikutelma sen liikkuessa. Askeleen on oltava kevyttä ja nopeaa. Sen ilmeen on oltava  iloinen ja lempeä eikä pää saa missään tapauksessa olla voimakas vaan ennemminkin "susimaisen" linjakas. Lähimpänä nartuistani tätä ihannettani on Tamilan Ice Angel "Nori" ja toivonkin joskus vielä saavani itselleni "toisen norin". Tätä haavetta olen jo päässyt hieman likemmäs, koska Norin tytär Donorei Gadaora "Siru" on ilmetty kopio äidistään. Siru vaan ei asu minulla kotona eikä terveyden osalta olle sitä mitä etsin. ;) Olen myös onnistunut hankkimaan itselleni kaksi urosta, jotka ovat lähellä ihannettani. Nämä Lumivyöryn-pojat Hakaku Hansamu "Huge" ja Lingote De Ouro "Pyry" ovat molemmat tyypiltään, pään muodoltaan, luonteeltaan ja terveydeltään juuri sitä mitä olen etsinyt ja olen pojista erittäin kiitollinen ystävälleni Reetalle, poikien kasvattajalle.

Harrastukseni japsien ja agilityn parissa on myös laajentunut. Olen kouluttautunut viralliseksi agilitykoulutusohjaajaksi. Olen toiminut Suomen Japaninpystykorvayhdistys Ry:n hallituksessa sekä agilityvastaavana ja pitänyt japsiputiikkiakin hetken aikaa. Aiemmin olen toiminut agilityvastaavana myös Satakunnan Koiraurheilijoissa sekä Ulvilan Palveluskoirissa. Kouluttanut olen agilitya useita tunteja vuosien varrella eri seuroissa. Tällä hetkellä koulutan agilitya säännöllisesti West Coast Agility Team Ry:ssä.